Hampurilaisia ja kakkua

Uusi viikko lähtenyt taas käyntiin. Kyllä viikonloput vaan menevät nopeasti! No, onneksi on jo keskiviikko ja työviikko puolessa välissä.

Lauantaina käytiin tosiaan Matkamessuilla tutustumassa matkatarjontaan. Matkaa ei varattu, mutta oli silti mukava kierrellä eri maiden kojuilla ja suunnitella, minne päin maailmaa sitä tulevaisuudessa oikein suunnistaisi. Kovasti olisi haaveissa päästä loppukesästä jonnekkin päin Eurooppaa ja talvella vähän kauemmaksi, varsinkin nyt kun tänä talvena ei päästy reissuun talviloman puutteen vuoksi.

  

Matkamessujen jälkeen suunnattiin Kakkugalleriaan. Tietenkin lauantai ilta-päivänä klo 16 aikoihin se oli tupaten täynnä, joten me päädyttiin ottamaan kakkupalat mukaan. Kakkugalleriassa on se hyvä, että yhteen kakkupalaan voi valita kahta eri kakkua (palat sen verran pieniä/kapeita). Pääsee maistelemaan eri makuja. Varsinkin suklaakakut olivat herkkua!

Ei keksitty paikkaa minne mentäisiin syömään. joten päätettiinpä itse valmistaa hamppareita kotona. ja voi että, kun tuli hyvää! Eikä maksanut paljoa... mm. tuoretta sämpylää, juustoa, jauhelihaa, kananmunaa, ananasrenkaita, salaattia, tomaattia ja hampurilaiskastiketta. 

Pakko tehdä piakkoin taas uudestaan!

Vielä reilu viikko niin päästään vihdoin Lontooseen! Kovasti jo tekee mieli päästä ostoksille ja kiertelemään. Johan sitä on tässä jo monta kuukautta odotettukin! 

Varasin maanantaina paluumatkalle ruumaan menevän matkalaukun, koska British Airwaysillä se ei kuulunut automaattisesti lentolipun hintaan. Aikaimoinen hinta kylläkin, etukäteen ostettena "vain" 40€/hlö/laukku! Onneksi koneeseen saa ottaa mukaan pienen lentolaukun + käsilaukun, eli eiköhän me saada kaikki ostokset mahtumaan.

TGIF

Vietimme eilen vuosipäivää ja kävimme testaamassa Amigo ravintolan. Kyseessä siis 1971 vuodesta asti toiminut Espanjalainen ravintola Helsingin Ullanlinnassa.
Ravintola on suhteellisen pieni, mutta tunnelmallinen ja siellä soi espanjalainen musiikki.
Otimme alkupaloiksi tietenkin tapaksia ja pääruoaksi kanaa pippurikastikkeessa (kuulemma heidän suosituin annos) ja ryövärin lihavartaan. Olimme molemmat todella tyytyväisiä, ruoka oli ERITTÄIN maukasta! Suosittelen käymään, koska palvelukin oli mainiota.

Viime viikolla kävimme syömässä sellaisessa ravintolassa kuin Peace 'n' Love Uudenmaankadulla Helsingin keskustassa. Ravintola on tunnettu erityisesti ankkapizzastaan, joten tilasimme kaikki sen. Erikoinen, mutta hyvä! Ei oikeastaan maistunut edes pizzalta vaalean kastikkeen vuoksi.
Paikka on todella pieni, eli kannattaa varautua jonottamaan ja jos paikka on täynnä, saattaa pizzoissa kestää aika kauan.
Vinkkinä: kannattaa varata pöytä heti sisääntullessa (mikäli vapaana), ennen kuin menette tiskille tilaamaan pizzat.

Onneksi tänään on perjantai ja edessä viikonloppu. Viikko tuntunut aivan liian pitkältä...
Posiitivista se, että pakkanen hellittää viikonloppuna ja huomenna pääsee matkamessuille ja kakkugalleriaan! Ah, ihana viikonloppu.

Lauttasaaren rantaa

                                             Mukavaa viikonloppua kaikille!

Budapest 10.-13.12.2015

Meillä oli alunperin suunnitelmissa lähteä lomalle Prahaan, jonne menimmekin jonottamaan lentolippuja Stockmannin Hulluilla Päivillä. Varasuunnitelmamme oli Budapest, mikäli lippuja Prahaan ei saisi. Kävi kuitenkin niin, että yli kolmen tunnin jonottamisen ja odottelun tuloksena ei saatu lentolippuja minnekkään. Oli samalla ensimmäinen ja viimeinen kerta, kun menen sinne jonottamaan... varsinkin kun siinä odotellessa tuli käytettyä ihan liikaa rahaakin. Mutta sehän Stockan tarkoitus varmasti onkin. ;)
Onneksi töihin päästyäni löysin edulliset lennot Norwegianilta Budapestiin ja varasin ne heti. Jälkikäteen olen kyllä todella tyytyväinen ettei menty Prahaan, koska Budapesti oli aivan upea ja huomattavasti edullisempi hintatasoltaan!

Lensimme Budapestiin joulukuun puolessa välissä ja lento kesti vähän yli kaksi tuntia. Koska saavuimme perille vasta illalla, päätimme ottaa taksin hotellille (n.25€).
Hotellimme NH Budapest City sijaitsi Pestin puolella (ns. keskustan alue) ja oli positiivinen yllätys! Saimme toiveemme läpi ja meitä odotti parvekkeellinen huone (hotellissa niitä vain max. kymmenen). Huoneessa odotti myös murun tilaama hedelmätarjotin ja kukkakimppu. <3

Unkarin rahayksikkö on forintti. 1eur = n. HUF 315,00

Meillä oli melkein kolme päivää aikaa tutustua kaupunkiiin, koska lentomme lähti vasta sunnuntai iltana Suomeen.
Perjantaina menimmekin aamiaisen jälkeen ostamaan kolmen päivän matkakortin (maksoi n.14€ ja saa lähes kaikilta pysäkeiltä automaatista) ja hyppäsimme ensimmäiseen ratikkaan, joka vei meidät sillan toiselle puolelle. Siellä suuntasimme kuninkaan kukkulalle ihailemaan kaupungin maisemia.
Oli kyllä aivan upeat maisemat vanhoine rakennuksineen!

Kukkulalta lähdimme kohti keskustaa ja joulutoreja. Sieltä sai aivan taivaallista kierrepullaa ja glögiä, vähän lämmikettä siinä kylmässä ilmassa. Toreilla myytiin vaikka mitä, pääosin kuitenkin käsitöitä. Siellä oli ihanan jouluinen tunnelma kylmyydestä huolimatta! Kotimatkan kävelimme hotellille, joten siinä matkalla ehti näkemään kaupunkia aika paljonkin. Illalla kävimme hotellin lähellä kivassa pienessä ravintolassa syömässä, jossa huomasi kuinka edullinen hintataso Budapestissä oikein onkaan. Molempien ruoat ja juomat maksoivat yhteensä n. 20€.

Lauantaina suuntasimme joululahjaostoksille ja aloitimme kuuluisasta kauppahallista.
Oli kiva shoppailla kaupungissa, jossa hieman erilaisia kauppoja kuin suomessa. Nopeastihan se aika siinä kului kauppoja kierrellessä ja kahvilla
herkutellen. Metroverkostokin tuli kivasti tutuksi (osa metroista oli TODELLA vanhoja)!

Illan päätteeksi menimme Tonavan iltaristeilylle ihailemaan kaupungin valoja pimeällä... Suosittelen lämpimästi, mikäli suunnittelette Budapestin matkaa! Pääsee näkemään kaupunkia vähän eri tavalla.
Viimeisen päivän päätteeksi menimme BBQ Company nimiseen ravintolaan syömään. Ja taas ihmeteltiin, miten niin isot annokset juomineen maksoin vain n. 25€. Aika luksusta!

Sunnuntaina lähdimme aikaisin liikkelle. Kävimme metsästämässä aamiaista (mikä ei ollut kovin helpoa, koska suurinosa paikoista oli kiinni), jotka söimme hotellilla ennen uloskirjautumista. Sen jälkeen jätimme tavarat hotellille säilöön ja suuntasimme Széchenyin kylpylään, joka on Budapestin suurin kylpylä.
Sinne pääsi kätevästi kahdella metrolla ja sisäänpääsykin maksoi vain n. 15€ pukukaapin kanssa (oman pukuhuoneen kanssa hinta muutamia euroja kalliimpi).
Sinne kannattaa muuten ottaa omat varvastossut tms mukaan!
Erikoisuutena kylpylässä oli suuri kuumalähdeallasalue ulkona. Siinä kylmyydessä tuntui ihanalta pulahtaa semmoiseen höyryävään n. 40 asteiseen veteen vaikka ulkona oli vain muutama aste lämmintä. Ihmisiä siellä kyllä oli, vähän liikaakin, mutta oli ihanaa silti käydä muutama tunti uimassa ja saunomassa.

Kylpylän jälkeen lähdimme vielä kiertelemään keskustaan ja tekemään viimeisiä ostoksia. Myös viimeinen kierrepulla piti vielä ostaa ja glögit!

Lentokentälle päätimme mennä yleisillä, koska meillä oli hyvin aikaa. Sinne pääsi käteväsi menemällä ensin metrolla pääteasemalle ja ottamalla sieltä lentokenttäbussin (jonne kävi tuo normaali matkakortti/-lippu). Matkaan toki meni aikaa puolet enemmän kuin taksilla, mutta säästipähän hieman rahaa tax-free ostoksiin kentällä. ;)

Kaiken kaikkiaan Budapesti oli mahtava kaupunki; kaunis, siisti, monipuolinen ja edullinen. Lyhyt lentomatka oli iso plussa. Tänne voisi mennä uudestaankin, ehkä joku kesä, jotta näkee kaupungin eri vuoden aikana.

Seuraavaksi Lontoon matkaa odotellessa! Sinne suuntaamme heti helmikuun alussa.

Ystävyydestä

Paljon olen pyöritellyt mielessäni blogitekstejä ja miettinyt, mitä taas kirjoitella pitkästä aikaa.
Kovasti olen monesti miettinyt, että olisi pitkästä aikaa kiva kirjoitella tänne, vaikka kukaan ei kirjoituksia lukisikaan. :) Paljon kuitenkin asiaa mielen päällä.

Tänä aamuna töihin ajaessa radiossa soi Diana Kingin Shy Guy. Tuli teinivuodet mieleen Hollanissa ja kuinka kauan siitä on jo aikaa, vaikka siitä tuntuisi olevan vain muutama vuosi. Vuonna 1999 kun muutimme takaisin Suomeen, moni kaveri jäi Hollantiin, ja koska silloin ei ollut edes Facebookia ja harvalla sähköpostiakaan, yhteydenpito suurimman osan kanssa on jäänyt kokonaan. Toki muutaman olen löytänyt myöhemmin Facebookista, mutta on sääli, että niin monen kanssa yhteydenpito jäänyt kokonaan vaikka vietin siellä 5 vuotta elämästäni ja sinä aikana tuli paljon hyviäkin ystäviä.

Asia pisti miettimään nykypäivää. Tässä +30-vuoden iässä kaveripiiri on alkanut jo vakiintumaan, mutta muutama asia vaivaa kyllä paljon. Yhteydenpito. Vaikka nyt lähes jokainen on Facebookissa, tuntuu, että harvaa kaveria näkee enää kasvotusten. On niitä kavereita ja ystäviä, kenen tietää olevan siellä, vaikka näkisimmekin harvoin, mutta sitten olen huomannut, että osan yhteydenpito ja näkeminen on jäänyt/vähentynyt huomattavasti heti kun elämäntilanteeni muuttui ja rupesin seurustelemaan. Aivan kuin minua ei kiinnostaisi enää pitää tyttöjen iltoja tai käydä kahvilla tms, vaikka en lähtisikään enää bilettämään samalla tavalla niin kuin sinkkuaikoina.
Suurinosa näistä kavereistani ovat itse sinkkuja, mutta eihän se, että itse en ole enää sinkku, tarkottaisi sitä, etten enää haluaisi nähdä sinkkukavereitani?! Entäs sitten kun tulee perheenlisäystä? Loppuuko yhteydenpito sitten kokonaan? Onko niin, että jäljelle jäävät vain perheelliset kaverit ja ystävät?
Mielestäni tämä on todella kummallista ja harmillista...

Toki myönnän, että yhteydenpitoni on välillä myös huonoa. Mutta teen kuitenkin parhaani ja toivoisin, etten aina olisi se joka tekee aloitteen. Jossain vaiheessa ei itsekään enää huvita kysellä uudestaan ja uudestaan, jos voisi nähdä.

Mutta niin kuin yllä oleva teksti sanoo, jos joku tosissaan haluaa olla elämässäsi, hän tosissaan tekee töitä sen eteen. Näinhän se on. Oli elämäntilanne mikä tahansa.

Kai se on vain hyväksyttävä, että asiat muuttuvat elämän edetessä. Kaikki asiat eivät voi pysyä ennallaan. Onneksi tosiystävät pysyvät aina mukana. Kiitos siitä. <3

Lisäilen tällä viikolla vielä matkakertomuksen viimeikuisesta Budapestin matkastamme!